on lähtenyt veks. Juhuu! Nesteethän ne ovat poistuneet, mutta hieno tunne siitä huolimatta.
Tipaton tammikuu on pitänyt eikä ole tehnyt yhtään tiukkaakaan. Sitä voisi vaikka alkaa absolutiksi. Ei vaan, kyllä viini- tai proseccolasillinen silloin tällöin on paikallaan.
En ole ehtinyt treenaamaan kuin 2-3 kertaa viikossa, mutta toisaalta tulokset eivät ole kuitenkaan huonontuneet. Ehkä olen ehtinyt palautua paremmin.
Puitakin on tullut halailtua kun olen ollut koirien kanssa metsässä. Lähinnä viikonloppuisin. Viikolla on pimeää kun lähden kotoa ja vielä pimeämpää kun tulen takaisin.
Iltasyömistä olen yrittänyt vähentää ja herkkuja. Olen ottanut kutimet käteen kaloripommien sijaan. Tällä hetkellä minä neulon sukkia varpaista kohti vartta ja yhden kantapään olen jo purkanut, kun arvioin sukan pituuden ihan väärin. Kaksi senttiä tyhjää kärjessä.
Kantapään kautta näitä hommia opitaan. Minun piti tehdä näistä yksiväriset, mutta eipäs ollut yksiväristä nallea kahta kerää. Kaikkea raitahommaa kyllä oli. Päätin sitten tehdä sukat tästä ihmelangasta. Kokeilu on kokeilu eikä siltä voi vaatia mitään järkevää. Varteen tulee joku kuvio, mikä ei varmaankaan näytä hyvältä tällä langalla, mutta tällä mennään.
Tänään kävin lepäilemässä terapiapenkillä Kahtoilammen rannalla. Tällä taas pärjääkin tulevan työviikon, joka tulee olemaan melkoinen taidonnäyte kaikkine kalenterimerkintöineen.
Tammikuun viimeistä viikkoa viedään ja kohta on taas loma.
Tsau!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti