Muistoja muistoja

Olemme tehneet koirien kanssa erilaisia vaihtelevia lenkkejä uusissa ympyröissä. Monia ennen kulkemattomia reittejä on löytynut ihan lähistöltä. Täytyy oikein ihmetellä, kuinka vähän sitä tuntee lähiseutua.
Kiven heiton päässä oleva Kahtoilampi on tuttu lapsuudesta. Opin siellä uimaan ja muistan hyvin kuinka upea tunne se oli. Muistojen lampi!
Jouluaattona ehdimme vihdoin lammelle uimaan ja yllättäen sen pinta olikin jäätynyt. Jää oli onneksi niin ohutta, että sen pystyi rikkomaan potkimalla. Joulupäivänä lampi oli taas kokonaan sula.

Jouluaaton pulahdus

Pulahduksen ja kävelyjen lisäksi en sitten olekaan tehnyt muuta paitsi hikoillut, syönyt ja hikoillut.

Jouluaaton 2015 maisemaa ja tunnelmaa

Tapanin päivänä tuli oikeasti pakkasta ja muutama milli lunta.

Lammen reunaa pääsee valaistulle reitille

 Kahtoilampi jäätyi tällä kertaa niin, että se kesti jo koirien painon.

Uhkarohkeat kokeilivat pitääkö jää :)

Aurinkoinen päivä joulun jälkeen

Uuden vuoden lupauksia olen ajatellut antaa oikein "roppakaupalla". Aion aloittaa kunnon kuntoilun, jättää karamellit ja suklaat (jäätelöä en), liikkua monipuolisesti, venytellä jne. niin, että vartalostani muokkautuu oikein sutjakka. Helppoa kuin heinän teko!
Nimittäin lupausten pitäminen ainakin Loppiaiseen asti :)

Sisareni tuli pohjoisesta käymään ja yhdessä nauroimme sitä, että kuumien aaltojen tullessa hiki lentää niin, että silmälasitkin menevät huuruun. Jaettu ilo ja kokemus samoista asioista tai tunteista on tosi virkistävää!

Muuttoilua

Osoite on vaihtunut, mutta Hämeenlinnassa asutaan edelleen. Muuttotouhuissa kaikki muu liikunta on jäänyt. Aaltoilua on ollut kuitenkin ihan entiseen tahtiin. Kylmä - kuuma - kylmä -linja on pitänyt otteessaan, mutta minulla on tunne, että olen nukkunut hieman paremmin ja pitempään kuin aikaisemmin.

Paino on hiukan laskenut, mutta hurraahuutoihin ei ole aihetta. Marraskuu meni ilman makeisia, mutta nyt lakritsa ja muut makeiset maistuvat taas syntisen hyviltä.

Ansa ja Iines ovat sopeutuneet oikein hyvin uuteen asuntoon. 

Räsymatot, jotka ovat edelleen lattian suojana, ovat jatkuvasti rullalla. Ansalla ja Iineksellä riittää vauhtia nyt kun on tilaa juosta.
Viola (lähes 14 v siamilainen) on myös sopeutunut hyvin. Se sai suojapaikan minun työhuoneeni kaapista. Sillä riittää tutkittavaa ja kyllä se on yllättävän paljon liikkunutkin eri puolilla taloa.

Kuusi loistaa parvekkeella

Ei adventtia ilman joulukuusta. Tällä kertaa löytyikin oikein sopusuhtainen kuusi.

Kissat rivissä

Happy Cats -pulloja tuli kerättyä silloin kun niitä vielä myytiin Alkossa. Sisällöt  taitavat olla jo etikkaa, kun jäivät juomatta aikanaan :)
Kirjahyllyt ovat aivan sekaisin. Niiden järjestämisessä tulee menemään aikaa. Mutta on mielenkiintoista taas tsekata kaikki kirjat.

Työhuoneessakin puhalsi muutoksen tuulet!

Oman muuton lisäksi, työhuoneessakin tapahtui. Nyt minulla on sähkökäyttöinen pöytä, jonka korkeutta voi säätää. Voin tehdä töitä myös seisten niin halutessani. Kuvan jumppapalloa en juurikaan ole käyttänyt, mutta nuoret asiakkaat sen sijaan istahtavat siihen mielellään.

Joulu on jo melkein ovella, vaikka sitä ei säästä huomaakaan. Tänä vuonna aion hankkia kunnon vihdan/vastan joulusaunaan pitkästä aikaa.

Sitä odotellessa!