Aika lentää

Huomasin, että olen viimeksi kirjoittanut tänne heinäkuussa, kun palasin lomilta töihin. Nyt on jo marraskuu ja jouluun on vajaa kuukausi. Tuntuu että hommaa riittää ja kun työpäivät olen koneella ja päivät tuntuu venyvän, niin illalla ei enää jaksa konetta pahemmin avata.

Syksyn aikana on tapahtunut yhtä sun toista. Olimme mökkeilemässä Kolilla viikon 42 ja tuntuu, että siitäkin on jo ikuisuus. Alla oleva kuva on Ukko-Kolilta.

Viikon aikana satoi vettä, räntää ja lunta. Kalliot olivat liukkaat ja joku nainen olikin liukastunut ja pudonnut Akka-Kolilta siten, että paikalle oli kutsuttu MediHeli. Me pysyimme pystyssä koko viikon.

Meillä on aina samat ilmeet päivästä ja vuodesta toiseen. Meillä menee hyvin.

Jossain vaiheessa oli näin kirkasta, pääasiassa päivät olivat harmaita.

Tienvarsitaidetta

Tutustuttiin ympäristöön autolla ja käytiin mm. Outokummussa, joka olikin mielenkiintoinen paikka. Tämä kivi on sieltä.

Olen säännöllisesti uinut Kahtoilammella arkiaamuisin otsalampun valossa.

Käytiin siskon kanssa Käden Taidot messuilla Tampereella. Ostoksesta tulee myöhemmin oma postaus.

Aamulenkeillä kerään edelleen roskia. Ne ei tunnu loppuvan. Ihmiset eivät näköjään viisastu .

Kolmena aamuna tällä viikolla oli kolme koiraa ja kolme flexiä. Minulle se ei ole mikään ongelma. Hyvin meni.

Verenpainetta mittaan säännöllisen epäsäännöllisesti.

Tänään mittailin myös silmämääräisesti moottoriradalle säilötyn tykkilumen määrää. Kohta hiihdetään.

Ostin eilen uuden pipon Marialta. Annoin sille nimen "Taivas lyö tulta".

Tein enkelin uudelle laiturille hennon lumikerroksen innoittamana. Omistan se rakkaalle tyttärelleni.

Eipä sitten muuta kuin moikka!