Instagramit elävät

 Jos haluat seurata minua instassa niin minulla on tällä hetkellä niitä neljä (vaan neljä :)

@merjakyt on avoin insta, johon päivitän aamumukini ja päivän juttuja. Se on vähän sekalainen paketti, mutta haluan pitää sen just sellaisena. 

@photosbymemma on tällä hetkellä yksityinen eli sinne pitää pyytää liittymistä. Tulen laittamaan sinne valokuvausopintoihin liittyviä kuvia, hyviä ja huonoja. Toivottavasti näen sieltä kehittymisen kaareni.

 @et_mokkipyorilla on reissuvihko meidän retkistämme. Päivitän sinne retkeilyautojuttuja.

ja vielä yksi

@iinesansapodengot on Iineksen ja Ansan insta. He ovat portugalin podengoja, joita pitäisi kuvata enemmän. Toivottavasti vauhti kiihtyy nyt kun minulla on aikaa. 

 

Näillä mennään tällä hetkellä paitsi, että onhan minulla myös TikTok 

@mukimemma Se sisältää vaikka mitä eli on yhtä sekava kuin minäkin. Kuvat/videot ja musiikki mätsaa tai sitten ei mätsää yhteen. Katsotaan saanko senkin elämään aktiivisemmin nyt kun minulla on aikaaaaaaaa (hahhaa)

Tässä sateisen aamulenkin jälkeinen selfie. Tämän naturemmaksi kuva ei enää muutu.

Nähdään!

Vanhuuseläkkeellä

 Niin se vaan on, että kun ikää tulee, niin samalla eläkeikä lähestyy. Minä jäin eläkkeelle 1.9.23 65-vuotiaana. Se tuntui sopivalta hetkeltä. Nyt olen ollut kuukauden vapaaherrana ja hyvältä tuntuu. Toivon, että tämä blogi alkaa elää uutta aktiivista elämää.

Isosti ei eläkkeelle lähtöäni juhlittu, mutta jotain kuitenkin. Työkavereiden kanssa käytiin Turku-Tukholma-Turku -risteilyllä, joka oli kaikin puolin mukava reissu johtuen tietty siitä, että kaikki työkaverit ovat mukavia.

 

 

Työkaverit antoivat normaalin kukkakimpun sijaan minulle kukkapannan, joka oli tosi upea.

 

 

 

Viimeisenä päivänä juotiin kakkukahvit. Kaikki halukkaat saivat tulla kahville ja minut yllätti ihmisten määrä, puheet ja halaukset. Oli kyllä upea päätös 20 vuoden työlle.

 

Minä olen "jatkuvan oppimisen" -ihminen eli olen opiskellut lähes koko ajan työn ohessa kaikkia erilaisia juttuja. Nyt opiskelen valokuvausta Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymään kuuluvassa kansanopistossa Kälviällä. Koulutus tuntui juuri minulle suunnatulta, joten hain sinne ja pääsin. Onhan se vähän kaukana, 400 km päässä, mutta retkeilyauto ET hoitaa homman hienosti. Kokkolassa on hyvä leirintäalue, jossa yövymme. Lähikoulutusta on 10 viikonloppua vuodessa. 

Koulutuksen aikana on mahdollisuus suorittaa media-alan perustutkinnosta kuvallisen ilmaisun tuottaja -osaamisalan opinnot. Luultavasti en suorita tuota tutkintoa vaan ainoastaan ne tutkinnon osat, jotka kuuluvat tähän koulutukseeni.

Valokuvaus täyttää tällä hetkellä ajatukseni, vaikuttaa tekemisiini ja huolehtii siitä, että "ylimääräiset" rahat valuvat erilaisiin valokuvaukseen liittyviin lisälaitteisiin, objektiiveihin jne. 

Viime lähijaksolla meillä oli nopea kuvausharjoitus parityönä. Kuvattava sanoi sen hetkisen fiiliksen ja kuvaaja rakensi kuvan sen mukaan. Minä halusin keltaisine takkineni halata puuta ja nimenomaan koivua. Tämä kuva nostettiin esille.

Olin muutama päivä sitten jalkaleikkauksessa, mutta siitä teen oman postauksen. Näihin tunnelmiin!

Niin lomalla

 Heissan, 

tässä alkaa olla kevättä rinnassa. Maaliskuu on jo kivasti menossa. Olen ollut ysiviikon lomalla ja reissattiin ET:llä Kokkolaan ja sieltä Tuuriin. 

 ET ei ole koskaan ollut näin likainen. Vaikka rekkoihin jätti kuinka pitkän välin niin siitä huolimatta sai koko ajan kuravellisuihketta. Huoltoasemilla ei tietty ollut tuulilasin pesumahdollisuuksia, joten lasikin oli ihan kamalan näköinen siltä osin kun pyyhkijät ei osuneet siihen.

Kokkola Camping otti meidät näin hienolla taivaalla vastaan. Leirintäalue on ihan meren lähellä.

Näkyvissä oli neljä tuulimyllyä. Kuvassa vain yksi. Jäälle oli tehty reittejä, joita perheet koirineen näyttivät käyttävän ulkoiluun.

Aamiaiset olivat perussettiä. Olen ihastunut näillä reissuilla karjalanpiirakka-kananmuna -aamiaiseen. Se toimii tosi hyvin.

Käytiin Kälviällä katsomassa kansanopistoa, johon tulen tutustumaan tarkemmin jo tässä kuussa. Mielenkiintoista elämää näin eläkkeen kynnyksellä. Uusia haasteita edessä.

Leikkipuistojen systeemeihin on kiva tutustua. Tässä astuin tai tarkemmin kiipesin Meripuiston laivaan.

Ja Kyösti tutustui Planetariumin tähtitaivaaseen koirien kanssa.

Kokkolassakin on vanha kaupunki. Talot näyttivät melko hyväkuntoisilta.

 Tuuri oli minulle uusi kokemus. En ole ollut kovin innostunut sinne erikseen lähtemään. Mutta kun se sattui matkan varrelle ja oltiin lomalla niin mikä ettei.

Karavaanarialue Onnelan naisten WC-tilat näyttivät tältä. Eipä ole ennen törmännyt näin hienoihin tiloihin. Ja sauna oli myös tosi hyvä ja kuului hintaan.

Tänne tullaan toistekin. On paljon mielenkiintoista täällä Tuurin taajamassa.

Jättiläisen potkukelkka, en edes yrittänyt kiivetä istumaan. Näiden reissujen suola on juuri tällaiset kivat jutut. Näkee ja kokee kaikkea kun koirien kanssa liikkuu uusissa paikoissa.

Tälla lailla alkoi minun Maaliskuuni. Toivotaan, että se myös jatkuu mukavana.

Nähdään taas!