sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Aika lentää

Huomasin, että olen viimeksi kirjoittanut tänne heinäkuussa, kun palasin lomilta töihin. Nyt on jo marraskuu ja jouluun on vajaa kuukausi. Tuntuu että hommaa riittää ja kun työpäivät olen koneella ja päivät tuntuu venyvän, niin illalla ei enää jaksa konetta pahemmin avata.

Syksyn aikana on tapahtunut yhtä sun toista. Olimme mökkeilemässä Kolilla viikon 42 ja tuntuu, että siitäkin on jo ikuisuus. Alla oleva kuva on Ukko-Kolilta.

Viikon aikana satoi vettä, räntää ja lunta. Kalliot olivat liukkaat ja joku nainen olikin liukastunut ja pudonnut Akka-Kolilta siten, että paikalle oli kutsuttu MediHeli. Me pysyimme pystyssä koko viikon.
Meillä on aina samat ilmeet päivästä ja vuodesta toiseen. Meillä menee hyvin.
Jossain vaiheessa oli näin kirkasta, pääasiassa päivät olivat harmaita.
Tienvarsitaidetta

Tutustuttiin ympäristöön autolla ja käytiin mm. Outokummussa, joka olikin mielenkiintoinen paikka. Tämä kivi on sieltä.

Olen säännöllisesti uinut Kahtoilammella arkiaamuisin otsalampun valossa.
Käytiin siskon kanssa Käden Taidot messuilla Tampereella. Ostoksesta tulee myöhemmin oma postaus.
Aamulenkeillä kerään edelleen roskia. Ne ei tunnu loppuvan. Ihmiset eivät näköjään viisastu .
Kolmena aamuna tällä viikolla oli kolme koiraa ja kolme flexiä. Minulle se ei ole mikään ongelma. Hyvin meni.
Verenpainetta mittaan säännöllisen epäsäännöllisesti.

Tänään mittailin myös silmämääräisesti moottoriradalle säilötyn tykkilumen määrää. Kohta hiihdetään.

Ostin eilen uuden pipon Marialta. Annoin sille nimen "Taivas lyö tulta".

Tein enkelin uudelle laiturille hennon lumikerroksen innoittamana. Omistan se rakkaalle tyttärelleni.

Eipä sitten muuta kuin moikka!

lauantai 31. heinäkuuta 2021

Töissä taas

Lomat on lomittu ja palasin töihin paria päivää aikaisemmin kuin olin suunnitellut.Lomailmatkin loppuivat samaan aikaan, siis niiltä joille helle on se ainoa lomailma. 

Lomareissun jälkeen on tutustuttu lähiympäristöön enemmän tai vähemmän. Räikee2021 purkutalotaidetta on Nummella, Katumalla ja Hauholla. Alla muutamia esimerkkejä. Talot on maalattu vain ulkopuolelta.

 Lisäksi Hämeenlinnan keskustassa Kortteli2:ssa on Rönsy -taidetta. Voi sanoa, että siellä tosiaan rönsyää, niin erilaisia teoksia siellä on. Mutta on mielenkiintoinen. Tässä sieltäkin muutamia otoksia.





Herkuteltuakin on tullut metsässä, kotona sekä monissa kahviloissa ja muutamalla terassillakin on piipahdettu. Mansikat ostettiin useammasta paikasta ja mustikassa kävin torilla.



Tämä on kesän ehdottomasti paras jätskitötterö. Se on Turengin Aseman terassilta. Uusi maku minulle, vadelma ja salmiakki.

Kahtoilammella olen uinut eniten sitten lapsuusvuosien. Vesi on ollut tosi lämmintä mutta "märkää".

Tähän kuvaan on hyvä päättää. Siinä on rentoa meininkiä. Käytiin työkaverin kanssa syömässä Millersbbq -ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja lähtiessä tuli vastaan näin hieno saareke. Pakkohan se oli kuva ottaa.

tiistai 20. heinäkuuta 2021

Lomailua

Aika kuluu ja kun tekee töitä tietokoneella, niin ei tule juurikaan enää mieleen istua alas ja kirjoittaa työpäivän jälkeen blogia. Tämä selitykseksi siitä, että taas on kulunut pari kuukautta siitä, kun viimeksi kirjoitin tänne. 

Teen postauksia päivittäin Instagramiin. Jos haluat vilaista sitä, niin pääset sinne tästä. Minulla ei ole yhtenäistä teemaa, vaan insta on suloinen sekametelisoppa, tarinoissa keksin jotain roskista, joita aamuisin koiranlenkillä kerään ja seinällä on aina aamuteekuva #mukimemma ja lisäksi kaikkea sekalaista. 

Facebook on jäänyt vähemmälle, mutta päivitän sitäkin ja nyt olen lisäksi tehnyt sinne aina silloin tällöin kuvan tai kahden tarinoita. Siellä on osittain instan seuraajia kavereina, joten vältän samoja päivityksiä molempiin kanaviin, vaikka sitä yritetään kovasti ajaa läpi. En kuitenkaan lähde sille tielle. Teen mieluummin erilaisia postauksia eri kanaville. 

Niin ja onhan minulla vielä toinenkin "henkilökohtainen" instatili. Meidän podengojen Iinesansapodengot tili.

Sitä päivitän säännöllisen epäsäännöllisesti. 

Nyt olen siis lomalla ja olen/olemme saaneet nauttia helteestä, hyttysistä, mäkäräisistä, polttiaisista ja paarmoista ja varmaan monesta muustakin örkistä, jota en osaa nimetä.

Olimme viikon Rovaniemen lähellä Kivitaipaleella Jokilammen rannalla. Veimme sinne 30 asteen helteen mennessämme ja kaikki ötökät odottivat just meitä.

Mökillä oli nostalginen rantasauna, josta sai pehmeät löylyt.
  Jokilammessa oli mukavia kylmiä virtauksia, jotka virkistivät.
 

Tulimme mökille lauantai-iltana ja tiistaina aurinko laski ensimmäisen kerran. Yötön yö on upea kokemus vaikka tuleekin öisin lähinnä nukuttua.

Retkeilimme lähes joka päivä jossakin. Korouman jääputoukset käytiin katsomassa muutama vuosi sitten ja nyt kiersimme viiden kilometrin lenkin kesäaikaan. Jaska Jokunen, Mammutti ja Ruskea virta olivat lähes kuivat, joka tarkoittaa sitä, että keväällä tai alkukesästä pitäisi mennä katsomaan jäiden lähtö. Tämä kuva on purosta/koskesta tai mikä ikinä tämä nyt onkin, mutta siis maalta ei kalliolta.

Lumpeiden kuvaus olikin vaikeampaa kuin kuviteltiin.  Siskoni Rovaniemeltä oli muutaman päivän meidän kanssamme ja yritimme saada lumpeet kuvattua soutuveneestä. No, silloin just oli melko kova tuuli ja eihän se onnistunut. Piti hoidella kuvaus toisella tapaa.

Posiolla käyntiä ei voinut välttää, kun oltiin niin lähellä.

Hiidenkirnut käytiin tarkastamassa yhtenä päivänä. Kaikki 14 olivat tallella. Tässä yksi isommista.

Tässä kuvassa on kesäfiilis paketissa. Meidän piti olla tällä viikolla Helsingissä hotellilomalla pari yötä, mutta peruimme sen. Koronan neljäs aalto ei houkuttele siihen suuntaan, vaikka meillä onkin jo kaksi rokotusta molemmilla. Nyt ollaan kotinurkilla ja nautitaan aikatauluttomuudesta, kiirettömyydestä ja kotoilusta.