Äitienpäivälahja

Tyttäreni tarjosi minulle äitienpäiväaterian Hämeenlinnalaisessa ravintolassa. Ajattelin, että se oli samalla äitienpäivälahja.
Mutta eipäs ollutkaan, sain kukkia

ja lahjakortin, jossa minulle luvattiin treeniohjelma ja ohjaus PT:n avustuksella. Olipas hauska juttu.

Nyt minulla on ohjelma ja ensi viikolla saan siihen ohjeistuksen. Pari kertaa viikossa salia ja pari lenkkiä. Ensin kävellen/juosten/kävellen ja sitten vähitellen siirrytään juoksuun.

Syytä onkin, sillä en ole saanut löysiä pois, vaan olen mm. jääkiekkoa katsoessa syönyt "enemmän tai vähemmän" makeisiä ja jäätelöä.
"Enemmän tai vähemmän" on minun mottoni ja se sopii lähes joka asiaan.

Olen koiralenkeillä fiilistellyt kameran kanssa. Tässä paikassa vietin lapsena kaikki kesät eli kävimme uimassa täällä missä saimme olla rauhassa. Nyt yksi mänty on saanut tarpeekseen ja kaatunut järveen. Kukaan ei enää käytä paikkaa. Kaikki ovat ilmeisesti laiturien läheisyydessä ja nurmikoilla.

Kevät on kasvun aikaa ja luonnossa sen huomaa joka paikassa.
Itse olen ottanut kasvun turhan kirjaimellisesti. Minunhan ei tarvitsisi enää kasvaa kuin henkisesti. 

Kuusi

Mänty

Ketunleipiä

Ketunleipiä maisteltiin lapsena, mutta nyt en niitä alkanut popsimaan.

Ihanat kielot

Kielot ovat lempikukkiani. Niiden tuoksu ja näkö ovat vertaansa vailla.

Nyt jään odottelemaan päässäni tapahtuvaa lähtölaukausta kohti kevyempää elämää.

Vaateostoksilla

Minulla on 300-kuutioinen Vespa, Don Corleone tarkemmin sanottuna. Ja tietysti asianmukaiset vaatteet varsinkin pitemmille matkoille. Täytyy olla suojaa polvissa, selässä jne. jotta selviää mahdollisimman pienillä vahingoilla kaatuessa.
Kerran olen kaatunut lähes pysähdyksissä jyrkässä ylämäessä. Mutta silloin ei käynyt sen kummenpaa, muutama naarmu italialaisen kylkeen ja that´s it.

Pyörävaatteet kiristää ja puristaa niin paljon, että ajattelin ostaa isommat, jotka eivät purista. Silloin ajamisessakin on enemmän hohtoa.

Motonet on tuossa ihan vieressä, joten ajattelin katsastaa sen tarjonnan. Ensin en löytänyt isoille tytöille sopivia prätkävaatteita, mutta kun tsekkasin kaikki henkarit läpi, niin tajusin, että miesten ja naisten vaatteiden järjestys oli vapaa. Niitä oli rivissä miten sattuu.

Kävin sovittamassa kahta takkia ja L ja XL - housuja. Toinen takki oli ok, hartiat kyllä levisivät useita senttejä, mutta pääasia, että sain vetoketjun kiinni.Tuleehan katu-uskottavuutta lisää (vaikka ei sitä tällä naamataululla tarvitsisikaan).
Housut eivät menneet reisistä ylöspäin, hienoa ja hikistä!

No eikun uudestaan housurivistön kimppuun. Nyt löytyi mustat 3XL-housut. Tempasin ne siellä hyllyjen välissä farkkujen päälle, kun en enää viitsinyt mennä sovituskoppiin, joka oli palvelutiskin takana. Housut olivat sopivat. Ehkä hiukan isot, mutta eivät kiristäneet eivätkä puristaneet, joten ne lähtivät matkaan. Varmaan 2 XL olisi ollut oikea koko, mutta sitä ei ollut, joten ostin "kasvunvaraa" samalla rahalla.

3XL -naisen ajohousut

Kyllä mahtuu!

Tylsää, kun kaikki vaatteet ovat lähes mustia.

Näillä mennään "radalle" kunhan sopiva hetki tulee.

Vähän väriä tähänkin kirjoitukseen toukokuun kunniaksi