tiistai 29. elokuuta 2017

Lapin luonto luo outoa taikaa

Heinäkuussa olimme Luostholla lysthin pidossa. Hiljaista oli ja sitähän sieltä lähdettiin hakemaankin.
Kolmen asunnon kelohonkarivari oli sama, jossa olimme talvilomalla. Hirret olivat edelleen yhtä paksut.

Savupiippu oli myös aika makea.
Kesäinen maisema oli hiukan erilainen kuin talvella.

Luostotunturi tuli huiputettua ja samalla korkattua Luosto-olut, joka tuli tarpeeseen kiipeämisen jälkeen.
Ansa ja Iines olivat mukana valloituksessa.
Läskipyöräkokeilu Nanson tamineissa. Tekstiiliurheilijat ovat erikseen.
Puolikkaita päitä tuli kuvattua eri tilanteissa. Taustat vaihtelivat, päät eivät.
Perhepotretti noitatunturilta. Aikamoista rakkaa kiivettiin ja tietty hikinen hellepäivä, mutta selvittiin.
Noitatunturilta laskeuduttiin Isokuruun ja se oli todella näkemisen arvoinen paikka.
Olen kolmen kameran kierteessä. Kuvia on otettu järkkärillä, pienemmällä Canonilla ja puhelimella. Kuvasin kukkia sieltä sun täältä,
poroja hotellilta ja ajoteiltä,
Ja makeita maisemia. Näistä suurin osa on noitarunturireissulta.
Käytiin ajelmassa Nuorgamissa ja matkalla pysähdyttiin katsomaan vanhoja museorakennuksia.
Täällä poronkäristys maistui oikealta - kunnon lihasta tehty ja aitoa perunamuusia!

 Pelkosenniemellä käytiin myös kuvaamassa Andyn patsas ja juttelemassa Andyn serkun kanssa.
 Maisemat olivat talvella upeat, mutta ei näissä kesän maisemissakaan mitään vikaa ole.
Ilmat suosivat meitä. Hyttysiä ei juurikaan ollut, mutta kylläkin puolen kämmenen kokoisia paarmoja sai läiskiä tämän tästä. Vieläkin on punaisia puremajälkiä jaloissa.
Lapin luonto luo outoa taikaa....
Ensi kesänä uusi kohde :)

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Lammaspaimenkesä

Kesä on mennyt nopeasti ja huomaan, että en ole päivittänyt tänne mitään lomakuulumisia.
Loma oli ja meni ja nyt olen ollut jo kaksi viikkoa töissä.
Kaksi viikkoa oli todellista lomaa.
Toisen viikon olimme lammaspaimenena Koloveden kansallispuiston maisemissa Enonkoskella. Sisareni voitti arvalla meille paimenviikon. Meitä on neljä (ihmis)paimenta ja kaksi koiraa.
Asuimme yli 100 vuotta vanhassa Metsähallituksen Huhtiniemen talossa.
 Sauna oli perinteinen puusauna, jossa löylyt otettiin samassa tilassa, jossa peseydyttiin.
Lampaita oli 14 ja ne olivat erittäin "kesyjä" ja seurallisia.
Saunasta oli noin 100 metriä uimarantaan. Kolovesi on upea kirkasvetinen vesipuisto.




 Käytössä oli soutuvene ja kanootti. Paimenviikon aikana ilmat olivat mitä parhaimmat. Ainoastaan yhtenä päivänä satoi.
Viikon puolessa välissä lampuri tuli vaihtamaan lampaat toiselle laitumelle. Molemmat laitumet olivat ihan pihapiirissä. Lammaspaimenen hommat ei meitä kovasti rasittaneet; laskettiin, että ne kaikki olivat tallessa ja porukassa mukana. Kerran päivässä niille annettiin kivennäisiä, joista ne kovasti pitivät.


 Kaikki lampaat pitivät rapsuttamisesta.



Lammaspaimennus oli ja meni. Enpä olisi uskonut, että lampaiden elämää on niin mukava seurata. Lauma teki kaiken yhdessä; söi, märehti, liikkui ja nukkui. Agentti (oma keksimä nimi lampaalle, jonka korviksessa oli numero 4007) oli todella seurallinen ja sitä olisi saanut rapsuttaa vaikka koko viikon. Upea kokemus!
 Hiljaisuus, vesi, luonto ja ilman mukavuuksia oleva asuminen sai aikaan kunnon lomafiiliksen.