Helmikuu meni ja maaliskuu tuli

Helmikuu meni ihan poskelleen teeman suhteen. Vatsalihaksia tuli tehtyä hyvin harvoina päivinä. Se on kumma, ettei aika muka riitä vajaan puolen tunnin sessioon, kun ei ole pakko. Hiihdettyä kuitenkin tuli. Olimme viikon Äkäslompolossa. Siellä oli kunnon talvi ja hyvät ladut.

  

Äkäsjärven jäällä oli ilo hiihtää.

Lumella oli tosi iso merkitys nyt kun etelässä ei ole ollut oikeastaan ollenkaan lunta.

Siitä piti nauttia koko rahan edestä.

Koko loma luomuna. Oli upeeta.
Mutta sitten maaliskuun teemaan. Sehän on yllätys yllätys KORONA. Sitä ei voi mennä pakoon, siltä ei luultavasti voi välttyä. Se on lehdissä, teeveessä, ihmisten puheissa, omien korvien välissä ja ihan joka paikassa.

Kuva haettu Google-haulla, alkuperä ei käynyt ilmi, niin että minä olisin sen ymmärtänyt

Hallitus on rajoittanut suomalaisten liikkumista ja sosiaalisia kohtaamisia. Rajat on kiinni, koulut suljettu ja yli 70-vuotiaita ohjeistetaan pysymään kotona. Koko maailma potee koronaa. Se on yhteinen ongelma. Toisaalta on hyvin mielenkiintoista miten tästä mennään eteenpäin. Talous romahtaa, yritykset sulkevat oviaan ja lomautuksia satelee.

Minäkin olen "romahtanut" eli palannut herkkujen pariin ja kaikki mikä lähti alkuvuodesta on tullut takaisin. Nyt kun teen työtä tietokoneen ruudun ääressä koko päivän, liikkuminen on vähäistä ja työpäivät venyvät edelleen, kun joutuu tekemään monia asioita uudestaan muuttunutta tilannetta vastaaviksi. Lounasta ei enää ole tarjolla, enkä ole jaksanut vielä tehdä itselleni edellisenä päivänä eväitä. Pitäisi piristyä ja niin tulee tapahtumaankin, mutta ensin on elettävä tämä vaihe.

Tänään on Kyöstin ja minun 4-vuotishääpäivä. Kiitos, meillä menee hyvin. Olemme sopivasti erilaisia ja vaikka olemme joistakin asioista eri mieltä niin se ei ole vaikuttanut suhteeseemme.

Katsotaan miten tämä Korona-maaliskuu etenee, toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Käytiin Pasilan Triplassa viettämässä hotelliviikonloppu hääpäivän kunniaksi. Olimme varanneet matkan jo aikaa sitten ennen koronaa ja uskalsimme vielä liikkua Pasilaan saakka. Meillä oli huone 13. kerroksessa ja maisema oli sen mukainen. Tässä loikoilemme sängyllä ja otin kuvan pyöreän peilin kautta.

Tämä on parasta terapiaa tämän kaiken keskellä. Terapiapenkki toimii aina. Näihin tunnelmiin.