maanantai 28. joulukuuta 2015

Muistoja muistoja

Olemme tehneet koirien kanssa erilaisia vaihtelevia lenkkejä uusissa ympyröissä. Monia ennen kulkemattomia reittejä on löytynut ihan lähistöltä. Täytyy oikein ihmetellä, kuinka vähän sitä tuntee lähiseutua.
Kiven heiton päässä oleva Kahtoilampi on tuttu lapsuudesta. Opin siellä uimaan ja muistan hyvin kuinka upea tunne se oli. Muistojen lampi!
Jouluaattona ehdimme vihdoin lammelle uimaan ja yllättäen sen pinta olikin jäätynyt. Jää oli onneksi niin ohutta, että sen pystyi rikkomaan potkimalla. Joulupäivänä lampi oli taas kokonaan sula.
Jouluaaton pulahdus
Pulahduksen ja kävelyjen lisäksi en sitten olekaan tehnyt muuta paitsi hikoillut, syönyt ja hikoillut.

Jouluaaton 2015 maisemaa ja tunnelmaa
Tapanin päivänä tuli oikeasti pakkasta ja muutama milli lunta.

Lammen reunaa pääsee valaistulle reitille
 Kahtoilampi jäätyi tällä kertaa niin, että se kesti jo koirien painon.
Uhkarohkeat kokeilivat pitääkö jää :)

Aurinkoinen päivä joulun jälkeen
Uuden vuoden lupauksia olen ajatellut antaa oikein "roppakaupalla". Aion aloittaa kunnon kuntoilun, jättää karamellit ja suklaat (jäätelöä en), liikkua monipuolisesti, venytellä jne. niin, että vartalostani muokkautuu oikein sutjakka. Helppoa kuin heinän teko!
Nimittäin lupausten pitäminen ainakin Loppiaiseen asti :)

Sisareni tuli pohjoisesta käymään ja yhdessä nauroimme sitä, että kuumien aaltojen tullessa hiki lentää niin, että silmälasitkin menevät huuruun. Jaettu ilo ja kokemus samoista asioista tai tunteista on tosi virkistävää!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti