Juhlavuosi Merja60 ei alkanut ihan niin hyvin kuin olin suunnitellut. Aloitin vuodenvaihteessa taas vaihteeksi laihduttamaan (älä kysy monennenko kerran). Makeiset pois ja sokeria vähemmäksi - tarkoittaa sitä, että pullan syönti saa myös loppua.
Karamelliin, suklaaseen ja jäätelöön en ole sortunut (vaikka jäätelöä en kieltänyt itseltäni) enkä myöskään ole syönyt makeita kahvileipiä kuin kerran kakkua. Hyvin siis niiltä osin. Kakkosviikon lopulla olin työreissussa Hauholla Iso-Roineen rannalla. Maisemat oliva tosi upeat.
Kävin sen verran lenkillä, että valokuvasin hieman ympäristöä ja luontoa. Lauantaina kun lähdimme kotia kohti, minulle tuli tosi surkea olo, silmät turposivat pään sisään (tunne) ja muutenkin oli tosi huono olla. Kun pääsin kotiin, suurin piirtein rojahdin sänkyyn. Illalla nousi kuume, jäseniä ja päätä alkoi särkeä. Sunnuntaina olikin jo yli 39 kuumetta ja olo edelleen todella huono. Särkylääkkeet eivät auttaneet päänsärkyyn eikä ristiselän jomotukseen.Töihin menosta ei tietoakaan...
Maanantaina tilasin lääkärin ja diagnoosi oli a-influenssa. Tulehdusarvot olivat nousseet ja influenssakoe oli positiivinen. Apteekin kautta kotiin ja viikko sairaslomaa.
Onneksi sain sellaista lääkettä, joka auttoi heti pääkipuun, en olisi enää kestänyt sitä kauaa. Keskiviikkona kävin kontrollissa ja tulehdusarvot olivat laskeneet lähes normaaleiksi, niin kuumekin, mutta edelleen piti ottaa rauhallisesti, ettei tule jälkitautia. Eikä olo vielä niin hyvä ollut, että olisi kestänyt pystyssä koko päivän.
Mies ehti ostaa minulle kukkia ennen kuin itse sairastui samaan tautiin.
Tätä kelloa on tullut tuijoteltua päivin öin. Pölytkin on jäänyt pyyhkimättä ja monta muuta asiaa tekemättä. Nyt on vain oltu ja yritetty parantua.
Silmät eivät ole kestäneet lukemista. Jonkun verran olen ollut työkoneella vastaamassa sähköposteihin, mutta siinäkin silmät ovat rasittuneet niin, ettei konettakaan ole kovin pitkään voinut tuijotella.
Aloitin nyt loppuviikosta lukemaan Katja Kallion kirjaa Yön kantaja. Siinä on melko isoa tekstiä, mutta kirja itsessään vaatii minulta keskittymistä. Kyseessä ei ole mikään rikosdekkari. Siitä enemmän Merjan kirjastossa, sitten kun olen sen lukenut.
Tänään sain aikaiseksi tehdä Tuppereille kutsun. Pidän pitkästä aikaa kutsut helmikuussa. Kaikkea pientä lisäpuuhaa sitä itselleen järjestää.
Merja60- juhlavuosi alkoi siis historiallisesti. Sairastin elämäni ensimmäisen influenssan ja olin sairaslomalla. Enpä ole ollut sairaana yli kymmeneen vuoteen.
Jännityksellä odotan, mitä muuta yllättävää tänä vuonna tapahtuu.Toivotaan että hyvää - ei pahaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti