vaikka vaihdoin jo. Se oli VIRHE:
Olen käyttänyt ainakin 30 vuotta Paris -tuoksua. Ja sitten se tapahtui.
En oikein itsekään tajua, miksi menin ostamaan uuden tuoksun. Ilmeisesti halusin näyttää, että en ole kaavoihin kangistunut. Ostin tämän Elisabeth Ardenin hetken mielijohteesta. Eihän tämä huono ole, mutta...
aion ostaa seuraavaksi taas Paris -hajuveden. Niin se vaan on. Jotain pysyvää näköjään kaipaa tässä muutoksen aallokossa.
Ja sitten loppusekoilut:
Ruusuilua ja kirjailua sunnuntaina 23.4. Kirjan ja ruusun päivänä. Niin on hento varsi, mutta hyvin kantaa upean kukkansa. Toivotaan, että minunkin varteni jonain päivänä muuttuisi hiukan hennommaksi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti